Talon päädyssä on vanha pionipenkki, joka oli täydessä kukassa. En muista millon oisin ollu näkemässä viimeks tuota kukkamerta
Varmaan kukaan ei tiedä tai muista, miten vanhoja nuo pionit on. Vaan on ne kauniita!
Tässä on sellanen maisema, mitä mie oon ikäni katellut. Kappale kauneinta Saimaata!
Käytiin sitten yks aamupäivä pakollisella Oravin ihailumatkalla. Oravissa oon käynyt pikkutytöstä asti veneellä kauppareissulla. Siellä oli Mutkan kauppa, josta sai maailman parasta ruisleipää. Emäntä paistoi sitä joka aamu ja leipää ois mennyt paljon enemmän, mitä paistaa ehti.
Pyörähdettiin nopeesti myös Savonlinnassa. Siellä oon pienenä asunut ja siellä on paljon sukulaisia, äiti on Savonlinnasta kotoisin. Kuvia en ehtiny napsimaan, toisen kerran sitten. Mummon haudalla käytiin tietenkin ja vietiin mummolle pioneja ihailtavaksi:)
Neulomisessa on siis ollu taukoa, ehkä hyväkin välillä. Mutta nyt kun on tällainen pilvinen päivå, niin voishan tuota sukan tekelettä taas jatkaa... Ootteko muuten uineet paljon? Mie oon tasan 2 kertaa.
Nyt alan lukemaan niitä teidän blogeja, kun en oo ehtinyt niissäkään vierailemaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti